Seitsemännen yksin kotona viikon yksinkotonapäivät menivät sen voimalla että niiden päätteeksi oli apulainen luvassa. Peräti kuukaudeksi. Nuori  mies Jenkkilästä.

Viikolla aamuisin navetalle lähtö oli vaikeaa ja meni myöhään ja sen myötä illatkin meni myöhään ja sitten taas ei seuraavana päivänä oisi jaksanut ja maitoautoaamuina stressi että ehtii maidot tankkiin ennen auton tuloa. Harmistunut itseeni moisesta. Ke kuitenkin onnistuin saamaan hommat ajoissa sille mallille että saatoin käydä kylällä. Tartti maitosuodattimia ja purua vasikoille kuivikkeeksi. Sitten alkoikin lumimyrä jota on kesti enemmän ja vähemmän 4 päivää. Sonta alkoi nousta ja se nousi ja nousi kun ei jaksanut/tarennut/kerinnyt/huvittanut käydä lumimyrässä tukkoa lietteestä kaivamassa.

Pe iltana Farmeri sitten toi Jenkki-Pojan tullessaan. JP tuli auttamaan iltahommat loppuun. Puolilta öin oltiin valmiita.

JP kyseli onko mulla mitään harrastuksia täälä, tapaanko ketään ihmisiä, minkälaista musikkia kuuntelen???

Hieman muistan ennenkin hämmentäneen moiset kysymykset. Minä oon tässä 7 viikkoaa melko yksin hoitanut noin 180 päisen nautakarjan. Siinä on ollut harrastusta. Olen ihmisiäkin ainakin nähnyt, riippuu mikä lasketaan tapaamiseksi: Farmeri viikonloppuisin, Farmerin kavereita ja  vieraita, naapuri joka haki lampaansa, naapuri joka käynyt pari kertaa auttamassa, eläinlääkäri 3 kertaa, maitoauton kuski 3 kertaa viikossa, postikuski, teurasasauton kuljettaja, rehuauton kuljettaja, jäteauton kuljettajat 2kpl, nettikaapelin asentaja, Farmerin exä... Kysymykseen musiikista vastasin että en minä yleensä mitään kuuntele.

Radio saa olla kiinni. Sieltä tuleva musiikki on mielestäni usein huonoa. Hiljaisuus ei häiritse. Jos jotain joskus kuuntelen niin juutubesta lemppareita. Mulla taitaa olla harvinaisen outo musiikkimaku enkä osaa vastata lyhyesti kysymykseen minkälaista musiikkia se on. Tykkään suomalaisista ja muistakin kansanlauluista, mutta en niistä suinkaan kaikista, en tykkää rokista ja hevistä mutta kuitenkin joistakin tietyistä rock ja heavy kappaleista tykkään. Tykkään monista kirkkolauluista ja balladityylisistä jos sanat hyvät. Hämmästytän usein ihmisiä sillä miten voin olla tietämättä kuuluisia laulajia ja yhtyeitä. Jos saisin valita radiosta tulemaan musiikkia niin sieltä tulisi paljon Pekka Simojokea joka mm Anna-Mari Kaskisen kanssa tehnyt paljon laatulauluja. Ja sitten vaikka seuraavanlainen 20 kpl lista. Jos en tiedä laulajaa tai tekijää niin en vaivaudu tähän etsimään:

1. Neljän tuulen talo                            Marja Mattlar

2. Ljód i sand                                        Árstidir

3. Huputiti Hummani

4. Cows Around                                    Corb Lund

5. Lemminkäisen äiti

6. Kymmenen virran maa

7. Oi kiitos sä luojani armollinen        Leino/Merikanto

8. Onnelliset                                          Kivi/ Merikanto

9. Rati Riti Ralla

10. Ridum Ridum

11. Mihin onni menee

12. All I Want Is You                               Barry Louis Polisar

13. Loch Lomond                                    Runrig

14. Jo karjalan kunnailla...

15. Nälkämaan marssi

16. Metsämiehen laulu                           Kivi/Sibelius

17. Vem kan segla för utan vind...

18. Ruotsin kansallislaulu

19. Lapin kesä                                        Kristian Meurman

20. Orvokkini tummasilmä

Ja niitä harrastuksia? Tämä maatilan ja karjanpito ei ole pelkkä työ vaan se on elämäntapa. Työ ja muu aika on niin limittäin ja lomittain ja yhtä että vaikea erottaa niitä. Silloin kun mulla vielä oli vapaapäiviä niin silti ruokin aina paikalla ollessani lampaat, useimmiten touhusin jotain navetalla, vähintään aamutarkilla kävin ja levitin paperini keittiön pöytään ja tein jalostussuunnitelmaa antaumuksella, roskanpoltto tuli tehtyä usein sunnuntaina. 

En kaipaa säpinöitä tai ihmisjoukkoja. Tehdystä työstä saa tyytyväisyyden jota ei muusta saakaan. Viihdyn hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä hyvää onkin juuri se että saa valita työntävätkö elektroniset laitteet jotain ääntä tulemaan vai ovatko ne nätisti kiinni ja hiljakseen. Tykkään kyllä että saa jollain tavalla ihmisten kanssa tekemisissä olla. Varsinaisemmin harrastuksiksi voinee laskea runoilun, samoilun ja huilun. Niille ei tässä viimeaikoina ole ollut aikaa eikä energiaa yhtään tai hyvin vähän.

Tämä JP tuntuisi olevan hyvä apu. Jos vaan kestää tätä meininkiä. Ei ole ennen lehmään koskenut ja taitaa olla aika väsy, hämmentyi kun illalla pitikin lähteä taas lypsylle kun aamullahan jo lypsettiin. Oli laskenut tunnit, kuulema 14 lauantaina. Jaa. Nyt tässä on mahdollisuus tätä elämää kokeilla. Siinä kohtaa puutuin kaverin asenneongelmaan kun laittoi ruokaa mutta teki annoksia vain kaksi. Otin ja jaoin ne uudelleen kolmelle. Sanoin että meitä on talossa kolme. Kysyi olettaako Farmeri hänen kokkaavan myös Farmerille. Sanoin että en tiedä onko kyse olettamisesta mutta ruoka on ollut tapana jakaa. Farmerikin kokkaa kaikille kun kokkaa ja Farmerin talo ja Farmerin kustantamat ruuat.

Su otettiin pässit lumesta sisälle. JP oli siinä urhea. Itse pelkään niitä kun yksi niistä on alkanut uhitella ja tulla päin.

Tuli todettua että nuori mies ei luonnostaan välttämättä olekkaan hyvä lyömään naulaa taikka ajamaan konetta, tai edes innokas opettelemaan ajamaan konetta...

Su iltana Farmeri meni ja niin jäätiin JPeen kanssa kaksin. Iltahommien jälkeen katsottiin elokuva Hross i oss kun luulin että JP halusi, minähän sen olen jo nähnyt monesti ja huviani onkin katsoa mitä muut tykkää elokuvan vaiheista, ehkä käsitin väärin vai onko se normaalia nykyään elokuvaa katsoessa samalla räpeltää kännykkää?

Näistäkin viikoista selvitty. En ihan tiedä että miten. Joinakin päivinä paremmin joinakin hyvin huonosti. Riippuen eniten tuosta omasta mahasta. Jos on kuralla, on olo heikko, jos ei niin kuralla, löytyy innostusta tarttua toimiin. Painon putoaminen huolestuttaa. Sanoin Farmerille että pelkään että voi tulla piste etten enää oikeasti pysty vaikka kuinka haluan. Farmeri sanoi että ei halua luopua työstään kaupungissa mutta on yrittänyt ja yrittää saada mulle apua. Ei helppo tehtävä tässä epämääräisessä tilanteessa kun ei tiedetä mistään mitään. Tulijoille kun olisi pystyttävä sanomaan jotain kestosta ja korvauksesta.

Merkittävimmät tapahtumat viikolla 5 oli Ex Missiksen pölähtäminen käymässä ja viikolla 6 viimeiset rapsutukset vanhalle Nallelle. Koirakaveri siirtyi muistoihin. Jotain 15v se taisi tuossa pihamaalla päivystää.

Sekalaisia pikkujuttuja: 

Piti juosta lehmää 797 karkuun kun se hyökkäsi vastasyntynyttä vasikkaansa puolustaakseen. Raivon kohteena sillä taisi olla Riepu mutta en tohtinut jäädä varmistamaan oliko näin. Juoksin vain muutaman askeleen ennen kuin kompastuin heiniin. Nauratti. Lehmä oli kääntynyt takaisin vasikkaansa nuolemaan.

Joinakin hetkinä väsytti niin että itketti.

Hermo on pinnassa. Ei kestä yhtään mitään vastusta. Sekoan lehmille jos potkivat. Mutta se mitään auta. Mikä auttaa on että lehmältä jalka ylös ja niin lakkaa sorkka pyyhkimästä nenää ja rystysiä.

Olen luovuttanut parissa asiassa. Lakkasin hakkaamasta lehmiä kun hakkaavat kioskia. Ei se hyödyttänytkään, hakkaavat kuitenkin, kun hakkaamalla saavat nappulaa. Hakatkoot. Laitteet pitäisi rakentaa niin ettei hakkaamalla varise mitään. Ja lakkasin pesemästä Riepua, ois se kiva huoneessa nukkumassa, mutta en jaksa kun on aina likainen eikä mitenkään vapaaehtoisesti antaudu pestäväksi.  Nukkukoot eteisessä. Jos ja kun tästä taas palaudun normiin saatan taas alkaa koiraa pestä mutta en hakata lehmiä kioskin hakkaamisesta koska tuli todettua ettei auta asiaa. Pauke ottaa päähän mutta se on semmosta.

Yhtenä iltana Farmeri oli pyytänyt naapurin Rainerin auttamaan. Rainer se sitten hoiteli Nallen pois päiviltä, oli siihen tehtävään tarppeksi kylmä pää, työnteli parsimatot paikalleen kun ne on niin painavia etten niille ainakaan tässä tilassa mahda mitään ja laittoi lehmille paalia eteen.

Nyt tässä eletään sunnuntai iltaa. Farmeri tekee lähtöä kaupunkiin ja Saapaska lypsylle. Tuleva viikko tod. näk. edelleen yksikseen sitten olisi helpperi luvassa peräti kuukaudeksi. Kovasti on Farmeri puhelinta räpeltänyt ja koittanut löytää sopivia, halukkaita eikä liian kalliita ihmisiä. Saapaska poltti roskat ja paalimuovit, se oli samalla polttohautaus Nallelle. Riepu luimuili eikä tullut lähelle. Tiesi.

Ystäväni Lula oli ilmoittanut olevansa tulossa Jäänlantiin ja kysynyt voisinko hänen kanssa hengata ja etsiä revontulia ja minä siihen vastannut että olen luvannut Sonttalan karjasta pitää huolta enkä voi karjaa jättää hengatakseni muualla. Lula siihen että hän olisi sitten halukas kanssani karjanhoitohommiin. Hyvä juttu, ihan kuin jossain suunniteltu! Hirvittää ajatella miten olisinkaan ilman Lulaa viikosta selvinnytkään kun sen verta koville otti edellinen. Osoittautui myös että navetta-avun ja ruuanlaittamisen lisäksi Lula oli korvaamaton keskusteluapu Sonttalan tilanteen suhteen. Ratkaisu näytti jo löytyneen ja tapahtuvan ihan pian mutta eipä sitten sittenkään. Peli jatkuu.

Lula saapui maahan sunnuntai-iltana. Olin etukäteen sanonut Farmerille että hakisin Lulan R-kaupungista iltatöiden jälkeen ja Farmeri siihen että eikun hän ottaa Lulan kentältä asunnolleen yösi ja laittaa aamulla töihin mennessään busilla tulemaan tänne päin. Mutta Farmeri ottikin maanantain töistä vapaaksi eikä siis olisikaan ottamassa Lulaa kentältä. Tuumasi että kyllä se osaa sieltä ominpäineen tulla busilla maanantaina. En nähnyt mitenkään hyödyttäväksi asiasta Farmerin kanssa yrittää keskustella mutta edelleenkin halusin itse hakea Lulan R-kaupungista. En tiennyt tarkalleen miten pääsisin lähtemään joutumatta vääntämään mutta tilaisuuteni koitti kun muistutin pokkana Farmeria että olikos tarkoitus ottaa lehmien kuukauden lypsymäärät ylös. Farmeri kääntyikin niiltä sijoiltaan kyseiseen hommaan. Vaatii keskittymistä ja siinä kestää puolisen tuntia ja navetan tietokone on pienessä ikkunattomassa huoneessa mistä ei pihalle näe eikä hyvin kuulekaan varsinkaan jos on vaikka lantakone päällä. Omat hommani viimeisteltyä laitoin sen lantakoneen menemään ja häivyin sisälle, vaihdoin vaatteet, puhelin, lompakko ja tabletti reppuun, jäät ja lumet auton lasista, auto käyntiin ja tielle. Moinen salaa lähtö sai sydämen hakkaamaan. Riemullinen vapauden tunne! Noin kolmen minuutin ajon jälkeen soitti Farmeri ja kysyi missä olen. Sanoin että hakemassa Lulaa. Jos en pääse vuoren yli niin sitten en hae. Farmeri että soita jos on ongelmia.

Lulan avun ansiosta ehdimme käydä koirien kanssa kävelyllä jonkun kerran ja minäkin sain paremmalla mielellä ottaa joskus päikkärit kun ei ollut kukaan nälissään navetassa sillä aikaa. Mutta on siinä silti hurjasti tekemistä. Lula oli hitaampi kuin muistin ja otti lepoa kun olisi ollut vielä tekemistäkin ja usein selitti ja selitti jotain kun meikkis yritti tehdä lähtöä navettaan. Vai olenko itse vain nyt niin väsynyt että olen vähemmästä kärttyinen? Mutta joka tapauksessa viikon pelastus oli Lula. Testilypsyn teimme myös ja järjestimme vasikkaryhmät uusiksi.

Meillä oli Lulan kanssa viikon aihe: uskollinen rakkaus vastaan niin sanottu vapaa rakkaus. Kirjoitetaan kirja siitä! No, saapas nähdä kirjoitetaanko...

Su iltana lähtiessään Farmeri sanoi että ehkä lähtee viimeisen kerran. Viikon kuluttua lauantaina vein Lulan B-kaupunkiin bussille aamuhommien jälkeen. Koirat oli mukana ja käveltiin kurkaamassa yksi vesiputous. Ja käytiin pizzalla.Takaisin Sonttalaan illalla saapuessani oli Farmeri tullut ja sekoittamassa sontaa ja ajamassa paaleja kuin konsanaan farmeri. Oli lypsylläkin ja teki ruokaa. En pizzan päälle saanut enää paljon syötyä ja nukutti armottomasti. Eilen sunnuntaina otti taas aamulypsy koville. Vessassa piti rampata. Sorkkahoitaja oli tulossa ja mietin että miten ihmeessä jaksan sorkkahoitajan apuna olla. Mutta heitä olikin kaksi. Kun näin riuskat nuoret miehet, kysyin Farmerilta onko ok jos en edes yritä olla sorkkahoidossa mukana, jos vain hissuksiin ruokin vasikat ja sonnit ja menen nukkumaan. Kävi Farmerille ja ah mitkä usean tunnin päikkärit nukuinkaan. Tässä on kuukaudessa paino pudonnut yli 5 kiloa eikä ois ollut tarvetta pudota yhtään. Soisi jo tuon massun asettuvan.

Jälleen on uusi viikko yksin Sonttalassa alkanut ja aamulypsy lypsettynä. Laitoin Farmerille viestin että aamu ja minäkin ok, älä ole huolissasi. Ei auta kuin katsoa miten menee jatko. Teurasauto on tulossa ottamaan 4 lehmää. Ne on valmiina pannat irrotettuna ja merkkejä näkyi kaikilla olevan ainakin toisessa korvassa. Eilen poikinut hieho 875 on todella arka ja hysteerinen mutta senkin lypsy onnistui toimivaksi todetulla sidonnalla. Yllättänyt miten nopeasti, muutaman lysyn jälkeen hullun tuntuinen eläin rauhoittuu kun huomaa ettei siinä kuinkaan käy ja sen voikin jo lypsää sitomatta.

Paitsi sitten ne yksilöt jotka ei rauhoitu ja jotka yllättävät sillä miten kauan jaksavat riehua...

Tästä viikosta selvisin huonosti. Massuni kanssa olin ongelmissa, oli kipeä ja kuralla. Voimat pois. Ei kykyjä tehdä niin hyvin kuin haluan tehdä. Montakin kertaa kävi mielessä että kun voisikin jakaa työtaakkaa jonkun työttömän kanssa, että kun saisi vaikka 3 tuntia olla sohvassa ja joku muu sillä aikaa pesisi aseman, juottaisi vasikat, kolaisi karsinat, antaisi paalit ja nappulat elukoille eteen, lääkitsisi sen kipeän hieholehmän...

Pe ilta kuitenkin lopulta tuli ja tuli Farmeri ja pesi sen aseman kun kaiken muun olin jo tehnyt ja sisällä tuoksui ruoka kun Farmerin kaveri ja kaverin kaveri olivat tulleet myös ja kaverin kaveri oli kokkaamassa. Sain syötyä, vaikkakin hitaasti ja oli hyvä olo mennä nukkumaan ja hyvä oli olo myös herätä tähän lauantai aamuun. Kunnollinen aamupala nassuun ja lypsylle. Farmeri autteli laittamalla pannat uusille hiehoille ja myös lypsämässä oli. Lypsyn ja vasikkainjuoton jälkeen Farmeri määräsi että mentiin sisälle ottamaan lisää palasta ja unta ja puolilta päivin palattiin ruokkimaan. 

Se kipeä hieholehmä siis viikolla yritti sitä utarekuolio hommaa mikä 3 eläintä kesän ja syksyn aikana on vienyt, nyt saatiin eläinlääkäri paikalle ja lääkitys ilmeisesti ajoissa kun kuolio näyttäisi olevan etenemättä. Ei siitä lypsylehmää toivota toipuvan mutta jos jäisi eloon ilman suuria kärsimyksiä ja voisi aikanaan lääkkeiden varoaikojen jälkeen mennä teuraaksi. 

Lammas oli ystävällisesti hiljaa eläinlääkärin käynnin ajan niin ei tarvinnut eläinlääkärin tietää siitä.

Nuo Farmerin kaveri ja kaverin kaveri tulivat leikkimään kiirunan metsästystä. Toistaiseksi nähneet vain kakkoja ja jälkiä lumessa. Suunniteltiin Farmerin kanssa että jos leikkisivät myös lehmipoikia kun pitäisi siirtää sonnivasikoita sonnilaan ja sonneja sonnilassa.

Nyt otan taas päikkärit. Siellä on yks hieho poikimassa, pitää tehrä jottain jos ei ole sillä aikaa edistynyt.

Pahoittelut, teksti on ruutunappauksissa kun netti pätki eikä onnistunut tallentaminen eikä viitsi näpytellä uudestaan.