lauantai, 20. lokakuu 2018

Sonttalassa yksin kotona

 

Farmeri ja pojat siis lähti ja Saapaska ja 166 nautaa jäi. Lukema sisältää muun muassa: lypsyssä 48 lehmää, 9 lehmää ummessa, 24 tiinettä/mahdollisesti tiinettä hiehoa, 5 hiehoa sonnilla, vasikoita 17 juotossa, ja nautojen lisäksi 1 lammas vasikkakarsinassa, 1 kissa ja 2 koiraa navetalla/pihassa/pellolla/eteisessä/kintereillä, ulkona aidassa 3 pässiä. 

Muuten, se että kertoo toivovansa tietynlaista seuraa ja ystävää, ei välttämättä tarkoita että etsii miestä, toki voi mieskin olla seuraa ja ystävä. Seura voi tarkoittaa myös porukkaa. Hyvä seura, hyvä ystävä ja kyllä myös hyvä mies on muun muassa sellainen joka ymmärtää helposti oikein. 

 

Päivä 1, Maanantai

Testilypsyn tein aamulla

Koitin saada lehmät lakkaamaan hakkaamasta kioskia hakkaamalla hakkaajia aina kun hakkasivat.

Tankkiauton käynnin jälkeen ja tankin pesuohjelman päätyttyä kurkkasin tankkiin ja höh siellä oli sontaa edelleen?!? Vai onko se porakaivon kalliohilsettä tai ruostetta!?! Ja mistä sitä tulee ja miksei tankki saa sitä pestyä pois!?! Suodatin oli lypsyn jäljiltä minun normaali hyvä, mutta vaalean ruskehtavaa väriä siinäkin alaosassa!?! Mitä se on ja mistä se tulee?!?

Nytkö se vaurioitunut hammas alkaa särkeä?!?

Tekemistä navetalla on yhdelle tekijälle enemmän kuin ehtii jaksaa, täytyy yrittää tehdä tärkeysjärjestyksessä ja keskittyä oleelliseen ja pakko vaan jättää välillä ja käydä sisällä syömässä, nukahdus meinaa tulla heti kun istuu nojatuoliin, ei siinä joutaisi olemaankaan mutta tätä tekee mieli kirjoittaa.

Iltamaitoja vasikoille antaessa tajusin että päiväjuotto jäi välistä, päivä oli niin täynnä ettei käynyt edes mielessä, vasikoilla varmaan se oli mielessä...

Paaleja pöytiin 5 kpl.

 

Päivä 2, tiistai

Testitulokset lehmistä tuli jo, niissä ei ollut mitään järisyttävää, ei kellään solut hirveän korkealla, niilläkin joilla oli, oli tilanne parempi kuin osasin odottaa.

Mutta se tankin testitulos? Luulisi kiinnostavan meijerilläkin kun ollut nyt kahdesti korkealla bakteerit.

842 lypsy helpottunut, se eläin siis oka yritti tiputtautua lypsykarsinasta, lypsy onnistui nyt takajalkaa sitomatta, kaulasta pitää sitoa kun änkee niin eteen ja pitää ottaa asemalle sisään vuoren puolelle kun pellon puolella tuntuu olevan niin montuun päin kallellaan, samoin 766 kaulasta sidottava kun saattaa häipätä muuten asemalta kesken

Riepu ei syö paljon mitään. Katselee vain anovasti ja haluaa haleja. Ei kai pelkillä haleilla elä?

Paaleja pöytiin 3 kpl.

Illalla Saapaska sai itsensä ruuanlaittoon, hyvä Saaåpaska, hyvää tuli, paljon valkosipulia.

Farmeri viestittelee että miten menee ja miltä tuntuu. No, hyvin toistaiseksi ja hyvältä, vaikka tekemistä on liikaa, kiva kokeilla mihin pystyy.

 

Päivä 3, keskiviikko

Pyykkäsin

Tarkistin tilin, tyhjä on

Paaleja pöytiin 6 kpl.

Näin kolme ihmistä. Maitoauton kuljettajan, siementäjän ja eläinlääkärin. 

Maitokuskille sanoin että tälläkertaa käynnistän itse tankin pesun. Siementäjälle vastasin kysymykseen että mitä sonnia, että en oo valinnut mitään, laittaa vaan jotain nuorsonnia. Eläinlääkäriä pyysin neuvomaan kalkkipullo- neula-letku yhdistelmän käytön.

Riepusta OLI hieman hyötyä, näykki turpia pois tieltä kun avasin sonneille ja pikkuhiehoille paaleja. Ja meinasi olla haittaa kun otin siemennettäviä elukoita päistään kiinni pöytään, käskin pois näykkimästä. 

Testitulos tankista 13. Parempi mutta yhä korkeahko.

Netitse oli viestitettävää asiaa Farmerille, Siskokselleni, Alaskan vuohiemännälle, naapuri Rotkomaan emännälle ja Attelle. Farmerin kanssa myös puhelimessa puhuttiin aiheena se eläinlääkäriä tarvitseva lehmä.

 

Päivä 4, torstai

Heräsin ennen kelloja ja siivosin sotkujani keittiöstä.

Paalit loppui navetalta eilen niin päivän ohjelmaan oli otettava paalin hakua. Valitsin Jontikoista sen jossa oli sekoitin perässä vaikka olikin toinen paaliliikki poikki, toisessa lietevaunu perässä.

Tapasin 2 ihmistä livenä. Ne oli naapuri ja joku sen mukana ottamassa lampaitaan meidän mailta.

Ternijuustoa tein ja tarjoilin itselle ja koirille ja kissallekin.

Paaleja pöytiin 5 kpl.

 

Päivä 5, perjantai

Hyvin kaikki, mutta väsyttää.

Paaleja pöytiin... en tiedä, muista, pitää laskea...13 ajoin navetalle eilen...(päässä ja sormin laskentaa)...tekee 4 kpl.

Oon iltahommat tehnyt kun Farmeri saapuu, me siinä juttelemme/väittelemme ajankohtaisista aiheista, hiehojen/lehmien vähentämisestä, vuononrannan jälkeisestä verokriisini selvittämisestä, äskettäisistä apuripojista, Attesta ja Sakemannista, että olivatko hyviä/hionoja, viestin laittamisesta mahdolliselle uudelle apurille, huomenna edessä olevasta sonnanajosta... Laitan Farmerin tuomia ostoksia kylmään ja ny nukkumaan, väsyneenä mutta tyytyväisenä sillä jossakin takaraivossa on kolkuttanut kysymys, miten pärjään, pärjäänkö ja nyt tiedän. Pärjäsin. Ihan hyvin. 

 

Päivä 6, lauantai

En enää yksin kotona mutta aamuhommat pitkälti yksin kun kun minun viimeyönä nukkumaan käydessä kävi Farmeri kaljaa hörppimään ja popittamaan, kaduin etten sittenkin muuttanut jo huoneeseeni takaeteisen taa, kun sinne ei popitukset kuulu ellei popita todella lujaa. 

Aamulla uusi vasikka lattialla rähmällään, hieho emä 919 sille mölisi tohkeissaan. Hieho tuli asemalle ensimmäsenä ja ensimmäsenä kävin sitä lypsämään että rauhoittuu tunnelma. Hieho piti aika shown potkien ja riuhtoen ja kaatuen mutta hyvin se siitä kuitenkin lypsääntyi kun onnistuin sitomaan toimivasti ja itse pysymään rauhallisena.

Farmeri yritti lypsyn lopussa tulla sinne auttamaan mutta sanoin että menisi mieluummin ajamaan sontaa kun tulviva sontavesi ei edelleenkään ole hauskaa. Ajoi yhden kuorman ja valitti että on päänsärky ja meni nukkumaan, ei varmaan pitäis yhtään naurattaa mutta mua tää silti vähän. En  viittinyt kertoa että oli mullakin pikku lisähaaste tälle aamua olemassa, menkkakivut, kohtuu kovat. En minä niistä ole juuri ennenkään muutenkaan kertoillut. Poikaystävistä jotkut joskus koin niin läheiseksi että saivat tietää. Jotenkin nolottava aihe, en tiä miksi. Siinä kans yks välikysymys Luojalle Kaikkivaltiaalle että miks ihmeessä? Pitikö välttämättä?

 

Vielä, että huomattavasti ovat vähentäneet lehmät kioskin hakkaamista. Ovat sen verran fiksuja että yöllä varmaan paukuttavat kun en ole kuulemassa.

Ja että yöllä kun selasin nautarekisteriä, Farmerin popittaessa, löysin kiintoisia lukuja, esim sonneja 2v tai yli o n 4 kpl, hiehoja 12, sonneja alle vuoden ikäisiä 20

 

 

 

 

sunnuntai, 14. lokakuu 2018

Sujumisia Sonttalasta

Hauskaa ollut nämä päivät poikien kanssa. Suomi-Poika Atte* on kova poika tekemään ja Sakemanni on hoidellut päikkäreidensä lomassa kokkaamiset. 

Tankkimaidon tuloksissa bakteerit edelleen korkealla. Maitoauton käytyä kurkattiin tankkiin ja siellä oli pohjalla SONTAA. Sanoin pojille että nyt lypsetään puhtaammin, KATSOTAAN että vetimet on puhtaat eikä kakkavettä valu utareesta kun laitetaan lypsimiä kiinni. Viesti meni perille, suodatin sen jälkeen näyttänyt paremmalta. Seuraava tulos lienee vielä huono mutta jospa sitten. 

Farmeri saapui iltamyöhällä ja ilmoitti Exmissiksen tulevan huomenna. Eli eilen. Kävimpä siis aamulypsyn jälkeen aseman pesuun. En pelkästään Exmissiksen takia vaan kun kivempi lypsää kun ei ole asema liman peitossa. Hauskuuteen osallistuivat hetkittäin myös Farmeri ja Atte. Sakemanni oli jo ennemmin puhdistanut ohjaintaulut. Painepesuri ei toiminut kunnolla ja esitin Farmerille anomuksen uudesta pesurista. Keväällä jo saman manomuksen esitimme Kindyn kanssa mutta anomuksemme ilmeisesti tuli hylätyksi sillä pesuria emme saaneet.

Aseman pesu jäi kun Farmeri keksi haluta että ottaisimme lampaan kiinni, sen ainoan lampaamme. Kaikki nämä vuodet olen sitä hämmästellyt miten Farmeri kykenee tunnistamaan lampaansa muiden lampaista. Omaan silmääni kun kaikki lampaat näyttää niin lampailta. Nyt Farmeri näki ikkunasta kiikareilla SEN meidän lampaan kolmen muun seurassa jonkin matkan päässä. Poikia Farmeri oli juoksuttanut jo pari kertaa ennemmin lampaan perässä mutta ne ei saaneet sitä kiinni tai ottivat kiinni väärän lampaan. Nyt Farmeri ajoi meidät autolla lampaiden taakse ja sanoi pojille että tekevät mitä Saapaska sanoo. Pojat tekivätkin ja saatiinkin kyseiset lampaat ajettua lammasvajan läheisyyteen. Ehkäpä ahdistimme liian kiirellä kun karkasivat välistämme rinteeseen ja ärsyttävän helposti. Soitin Farmerille että karkasivat ja että jos päästäisi Riepun irti. Oltiin jätetty Riepu ja Nalle sisälle naruihin kiinni kun eivät ole oikeen hallinnassa. Nalle on kyllä ollut oiva apu menneinä vuosina mutta se ei enää kuule komentoja. Riepu ampaisi luokseni rinteeseen ja käskin sen seuraamaan. Se yritti koko ajan joko jättäytyä tai singota eteen ja hermo meni multa. Kun saatiin taas näköyhteys lampaisiin ja yritin lähettää Riepua se ei lähtenyt vaan katsoi vaan ihmeissään takaisin. Lähdin itse lampaiden perään ja Riepu jäi Atten luo. Kohta kun olin taas menettämässä lampaat ohi huusin Riepua ja se tuli ja lampaat kääntyivät alas, JES! Kannustin Riepua jatkamaan lampaiden perässä ja se ajoi innoissaan haukkuen. Kävi pari kertaa luonani ja palasi taas alas lampaiden perään. Uskomatonta miten nopeasti ja helposti se liikkuu jyrkkää rinnettä ja hankalaa maastoa. Ilo katsoa sen menoa. Se ajoi lampaat aidan nurkkaukseen ja lampaat pysähtyivät siihen. Riepuhan ei pure paimennettaviaan, jos ne kääntyvät uhmaamaan niin Riepu vain melskaa hetken ympärillä ja jättää sitten sikseen. Minäkin lopulta pääsin paikalle ja Riepun kanssa aloitettiin ajo aidan viertä kotiin päin. Pidin lampaat liikkeessä etteivät pääse lepäämään ja väsyisivät joskus. Siinä mennessä katselin rinteeseen että että ei näy poikia, lienevät jo luopuneet leikistä ja menneet kotiin. Ensimmäinen eläin väsyi, se oli keväällä syntynyt karitsa joten juoksin vain ohi muiden perään kun meidän eläin on puolitoistavuotias lammas. Asiaa tuntemattoman silmään voivat aikuiset lampaat ja keväällä syntyneet karitsat olla vaikeita erottaa kun karitsat eivät ole tässä vaiheessa syksyä juurikaan emäänsä pienempiä, mutta naamassa on ero jonka minäkin olen näinä Jäänlannin vuosina oppinut. Sitä eroa en osaa selittää, lampaalla vaan on lampaan naama ja karitsalla karitsan naama ja emän kroppa usein pidemmän näköinen. Sitten väsyivät emä ja toinen karitsa, näin emän korvan lovesta että ei ole meidän ja jatkoin ohi. Riepu meni edellä sen oletetun meidän lampaan kanssa. Sivusta ilmaantui näkökenttään juokseva Atte. Se masensi lammasta ja innosti minua. Vielä hyvän tovin jaksoi silti juoksuttaa meitä. Lammas kääntyi päästäkseen takaisin jälkeen jääneiden tovereidensa luo. Eivät tykkää yhtään olla ilman toisia lampaita. Toiset seisoivat puuskuttamassa siellä missä olin niistä ohi juossut. Lampaamme suuntasi pellon poikki sinne. Onneksemme välissä oli nyt oja ja siihen ojaan lampaamme upposi. Yllytin Aten perään ja tarkistimme korvanumeron. JES!!! Se oli SE lammas! Atte ja lammas ojassa, Atella saappaat täynnä vettä, lampaalla turpa juur juur pinnan yläpuolella. Kastuneet villat lisäsi painoa. Menin yli kohdasta mistä pääsin kuivin saappain ja kiskoimme lampaan kuiville. Huomasimme pellon toisella puolella hissukseen lähestyvän Sakemannin. Sekin siis vielä pelissä mukana. Kysyin Attelta osaako Sakemanni ajaa Avanttia ja koska sanoi että osaa huusin Sakemannille että menisi kotiin ja tulisi Avantilla hakemaan. Sakemanni ei ilmeisesti harrasta juoksuaskelia. Sillä aikaa me hilasimme lampaan portille. Riepu piti harmillista mekkalaa mutta en raaskinut kovasti komentaa kun ei ilman Riepua olisi lammasta saatu. Sakemanni saapui ja lammas kuormaajaan kyytiin. Työvoitto. Perillä Farmeri viittoili laittamaan lampaan pässien kanssa samaan aitaan. Odotin että pääsin puhe-etäisyydelle ja sanoin etten haluaisi laittaa sinne kun mahdollisesti karkaa sieltä ja pässit pistää tappeluksi. Suostui että keritsen villat siltä ja laitan vasikkakarsinaan. Siellä se nyt on ja mutustaa heinää ja ihmettelee tilannetta. Tämä on laittomuus kon ei saisi lammasta laittaa samaan tilaan nautojen kanssa mutta kon ei tullut mieleen laillista vaihtoehtoa yhtä hyvää. Tovi on toivuttava ja palauduttavaa tyytyväisenä ja väsyneenä nojatuolissa ennen iltalypsyä. Lampaanpito Jäänlannissa kysyy kuntoa.

Tänään tein Farmerin vinkistä toisenkin laittomuuden ja ajoin paalimuovit ynnä muut roskat monttuun lehmän raadon päälle ja laitin tuleen. 

Farmeri sittenkin urputti Attelle tankkimaidon likapitoisuuksista. Ehkäpämkehityskesustelu on paikallaan Attelle kun vaikka ei olisikaan Atte itse niin likaisesti lypsänyt niin on hän Sakemannin työhön opastajana vastuussa varmistaa että Sakemanni pesee.

Farmeri ja Atte ajaneet sontaa ahkerasti. Sakemanni putsannut taloa ja minulta kesken jäänyttä asemaa. Ne lähtevät tänä yönä kaikki kolme ja minä Saapaska jään yksin kai viikoksi tilaa pitämään.

Farmeri puhunut nyt että tila menee myyntiin ja heitti samalla että myisi minut tilan mukana. En välttämättä vastustaisi. Jos uusi omistaja jatkaisi karjanpitoa.

torstai, 11. lokakuu 2018

Alaskan ajatuksia

Alaskan ihmiset ystävällisiä, vieraanvaraisia, huolehtivaisia ja HAUSKOJA. Mukaan lukien lentokenttähenkilökunta.

 

Vuohet mainioita. Lypsin vuohia 2 viikkoa. Syntyi toive omistaa vuohia itsekin.

 

Ajatus veli Peevelin oleskeluista mökissäni vaivasi. Jostain syystä siellä 6 tuhannen kilometrin päästä mökistä se vaivasi. Soitin taatolle ja kerroin harkitsevani mökin myyntiä ostaakseni toisen muualta. Taatto sanoi että se on minun mökki ja minä voin sen myydä. Yön harkittuaan laittoi viestin että jospa hän lunastaisi mökin. Minä siihen että joutuisi silloin ottamaan lainan ja taatto siihen että niin joutuisi. Minä puolestani yön harkitsin.

Peeveli mökissäni, ei hyvä. Ei vaikka harvoin kävisikin. En halua että Peevelillä on mökkiini pääsy. Pääsyä ei voi kieltää kun ei tiedä mitä siitä seuraisi mutta sen tietää että seuraamuksia Peeveli siitä järjestäisi mutta uuden paikan ja sen sijainnin voisi jättää Peevelille tiedottamatta. 

Minulla ja taatolla olisi molemmilla laina, ei hyvä.

Mökin myynnissä taatto menettäisi paikan josta tykkää ja jota on vuosikaudet työllään kunnostanut ja rakentanut ja johon on omaakin rahaansa panostanut, ei hyvä.

Sain idean. Minä ostaisin uuden paikan ja ottaisin lainan. Taatto vuokraisi minulta nykyisen mökkini. Taatto maksaisi minulle vuokraa ja taaton maksama vuokra helpottaisi minua uuden paikkani lainaerien maksamisessa ja nykyinen paikka myös toimisi lainan takuuna. Taatto saisi pitää nykyisen paikan niin kauan kuin jaksaa ja haluaa. Sitten sen voisi myydä ja maksaa sillä hinnalla lainaa pois. Veli Peevelin mökillä käynnit eivät minua enää haittaisi koska minulla olisi koti ja paikka muualla. Eiks tää ois hyvä!?!

Voisiko tämä mennä oikeasti noin ja mitä sanoo tähän taatto? Soitan taatolle. Taaton kysymys kuuluu paljonko vuokraa maksaisi. Minä en tiedä, sanon että sovittaisiin jotain tilanteen mukaan. Taatto tykkää siitä että ei joutuisi ottamaan velkaa. Taas yön harkittuaan laittaa taatto viestiä että vuokraidea on erinomainen idea! 

Olen erinomaisen iloinen suunnitelmasta. Mainittakoon että mökin myyntiin ja toisen ostoon muualta on ollut mielessä muitakin syitä kuin veli Peeveli.

 

Laitin merkille että Alaskassa käytettiin paljon pulloissa ostettavaa vettä. Outoa mielestäni kun laaja maa solkenaan kirkkaita vesivirtoja. Eikä pulloille ollut kierrätystä, eikä kierrätystä ollut olemassa muutenkaan, samaan roskikseen vaan kaikki niin ruuan tähteet kuin ne vesipullotkin. 

 

Alaskan luonto on hurjan kaunis ja hurja. En pelännytkään hirvien ja karhujen kohtaamista ollenkaan niin paljon kuin etukäteen kuvittelin. Halusinkin syvemmälle metsiin ja ylemmä vuorille.

 

Nuotiolla pohdittiin kysymyksiä:

      Jos tietäisit että kuolet huomenna, mitä tekemättä jäänyttä katuisit?

      Mihin ryhtyisit jos tietäisit varmasti että et epäonnistu?

      Mitä hammaskeiju tekee kaikilla niillä hampailla?

 

Tälläista seuraa ja ystävää haluasin toivelista:

- on hauska - on helppo - on hyvällä tavalla hullu - on rohkea - on seikkailun haluinen - ei kuitenkaan uhmaa vaaraa järjettömästi  - ei hermostu eikä panikoi pienistä eikä suuristakaan- saa olla riehakas - ei käytä päihteitä - osaa olla ok muiden käyttäessä - ei tarvitse kahvia - ei tupakoi -välittää terveydestä ja ympäristöstä olematta fanaattinen - ei puhu rumasti eikä rumia - ei ole aina oikeassa - ei puhu päälle eikä puolesta pyytämättä - osaa olla hiljaakin - ei pidä päällä musiikkia olettaen myös toisen/toisten haluavan sitä kuulla - kestää epämukavuutta - kuuntelee - on rehellinen, suora ja selkeä - pitää yhteyttä - vastaa viesteihin viivyttelemättä - näkee vaivaa tapaamisten mahdollistamiseksi - erähenkinen ja taitoinen -

Onko tuollaisia tyyppejä olemassa? Samalla tuo lista on itselle tavoite olla.

 

Eilen palasin Alaskasta. Kamerassa kuvia, mielessä muistoja, korvissa vuohenkellojen kilinä.

Nyt jälleen Jäänlannissa Sonttalassa lehmiä lypsämässä. Ikää 40v3kk. Sataa ja tuulee, Alaska muuten olikin yllättävän lämmin. Talossa lisäkseni kolme miestä, Farmeri ja suomalaispoika työntekijänä ja saksalaispoika apurina. Paitsi Farmeri lähti jo jonneen ja tulee joskus. Saksan poika on kokannut, pitää mennä syömään ja meitin pitäis ottaa sitten viimeiset 14 pikkuhiehoa ulkoa navettaan kun tulee talvi.  Talvi numero 8 minulle Jäänlannissa ja Sonttalassa. Ei edelleenkään tietoa miten Sonttalan käy joten toistaiseksi jatketaan niin kuin ei oltaisi lopettamassa.

 

Yöllä herätessä lisätyt jatko osat:

Pikku hiehot saimme somasti sisälle Suomi-Pojan kanssa kahdestaan. Sakemanniakin kysyttiin mukaan mutta hän ilmoitti juuri aloittavansa kolmen tunnin päikkärit. Mielessäni ja vähän ääneenkin hermoilin että elukat saattaa lähteä meiltä livohkaan ja laukkomaan pitkin laaksoa heikossa kohdassa eli navetan takana ovelta kun siitä pitäisi mennä sisään. Mutta ajoimme rauhallisesti ja odottelimme, emmekä sortuneet juoksemaan eläinten perässä askeltakaan, kylläkin juoksin nappula ämpärin kanssa lauman edellä.

Iltalypsyllä oli epätoivottua jännäriä kun hieholehmä yritti tippua lypsykarsinasta montuun kun ei tykännyt köydestä kintussaan joka oli siinä kun me emme tykänneet kintun heilumisesta. Näytelmä toistettiin kahdesti ja sitten sidoimme koiven toisin. Vielä lypsyn päätteeksi yritti kolmannen kerran astua kyseisen takajalan tyhjän päälle. Selkkauksessa särkyi muovikoteloa jonka sisällä kulkee ilmaletkuja ja kai sähköjohtoja, mitään oleellista ei ilmeisesti särkynyt kun kaikki toimi. Sanoin Suomi-Pojalle että onneksi en ollut yksin, ois voinut paniikkia pukata. Suomi-Poika sanoi että oli jo paniikkia vaikka oltiin kolmin. En tiedä tosin mitä kooltaan iso mies Sakemanni teki vai tekikö mitään ne pitkät sekunnit kun me ruipelot pungersimme lypsykarsinasta alas valuvaa nautaa takaisin lypsykarsinaan. Kun tilanne ohi teippasin muovikoteloa kasaan ilmastointiteipillä. Aseman suunnittelussa ei ole otettu huomioon mahdollisuutta eläinten tippua karsinoista, muuten olisi kotelo sijoitettu toisin tai suojattu.

Farmerin kanssa totesimme että maitosuodattimesta näkee että pojat ei ihan huolella vetimiä ja uteretta putsaa. Farmeri sanoi että kamalan huonosti mutta ei välitetä, hän on kiitollinen kun jotenkin lypsävät. Itse ajattelen että en ala urputtaa nyt kun ovat vaan pari päivää täällä enää. 

Tili miinuksella. Farmeri sanoo että ei laita mulle rahaa ennen kuin hoitelen Vuononrannan pomon maksamaan mitä hänen maksaa kuuluu. En tiedä miten hoitelisin. Soitin hälle ja ihmettelin puhelimitse tätä kun verottaja nyt imee minulta rahat tililtä ja tiedustelin mitä verojen suhteen vuononrannassa tapahtui. Hää siihen että hälle sanottiin ettei hänen tarvitse maksaa palkasta veroa. Ilmeisen väärää tietoa saanut kun verottaja kyllä näkyy veron haluavan. Suomi-Poika kertoi itse myös olevansa verojen kanssa ongelmissa kun oli männä vuonna ahkeroinut liian pienellä veroprosentilla eikä saanutkaan majoituskuluja vähennyksiin. Todettiin että kalliiksi voi käydä työnteko. Suomi-Poika taisi laskea että saa tehdä 17 työviikkoa maksaakseen vanhat verot. Välillä käy kuulema mielessä heittäytyä työttömäksi.

torstai, 13. syyskuu 2018

Syyskuun noin 11.

Ikää 40v 2kk, sijainti Sonttalassa Jäänlannissa. On lypsetty, valokuvattu poikineet hiehot ja uusi astutussonni, eläimiå lähti autoon 20, lehmiä ja joitain hiehoja, en halunnut olla mukana lastaamassa, lähti monta kivaa tuttua, Avantti on kiva peli, nautin tehdä hommia sillä, 2 vasikkaa on syntynyt elävänä, 1 kuolleena, 1 hieholehmä kuoli, kaamea utareeseen iskevä kuolio on vienyt kesällä samalla tavoin jo 2 lehmää, tästä otettiin näyte että selviäis mikä pöpö, vaan testatuksi näytettä ei saatu, arvoitukseksi jäi eikö Farmeri uskaltanut laittaa menemään vai eikö oikeasti Jäänlannissa saada testattua maitonäytettä joka ei ole maidon näköistä? Parasta on ollut asioiden jakaminen toisen yhtä innokkaan ja kiinnostuneen tyypin kanssa, kollega Kindy, tässä on vanhempi saanut oppia nuoremmaltaan ja osaan nyt laittaa navetan tietokoneelle uuden eläimen ja muuttaa rehuannoksia ja osaan letkuttaa vasikan kun Kindy on opettanut, muutama päivä elämää selkävammaisena, nauratti ja ei, alkamishetkellä ei tapahtunut mitään erikoista, sontakola oli kädessä ja sontaa kolailin tyynenä kun se tapahtui,selkä jumahti, sitten pystyin tekemään vain minkä pystyin siihen tahtiin kuin pystyin ja Kindy sai tehdä muun kunnes alkoi taas olla vähemmän kipeä, on joutunut selvittämään vuononrannan palkkani verotusta kun verottaja imenyt aikas suuria summia kuukausittain tililtä, siksi kuulema kun vuononrannassa verot maksettu virheellisesti, virheitä sattuu mutta pitänee kysyä vuononrannasta haluttaako herra pomoa myös osallistua tämän virheen maksamiseen, naapuri Rotkomaan emäntä onneksi osannut ja halunnut auttaa tässä selvittämisessä, Alaskaan lähtö lähestyy ja kun Alaska on Jenkkilää pitää sinne hakea matkustuslupaa, kaavakkeen täytössä meni tunteja ja se alkoi oikeasti naurattaa, hauskin kysymys oli että suunnittelenko terroritekoa, sabotaasia taikka kansanmurhaa, rasti ruutuun kyllä tai ei, laitoin ei, mietin että jos sitten kuitenkin tekisin kansanmurhan niin tulostaisiko ne sen kaavakkkeen ja vetoaisi sitä rastia osoittaen että eihän mun pitänyt kun olin rastinut ei?!? Sonttalan tulevaisuus edelleen auki, ei tiedetä jatkuuko ja kuinka kauan, nyt kuitenkin vielä lypsetään ja ruokitaan ja kolataan.

perjantai, 31. elokuu 2018

Jäikö vieläkin jotain elokuulta kertomatta?

Jäi varmastikin ja saa jäädäkin mikäli ei nyt heti tule mieleen.

Ainakin lypsymatkoilta vielä muutama havainto: 

     Kurjet. Niitä näkyi pelloilla ja aamuisin kuuluikin.

     Sinisuohaukka. Sellainen sen myöhemmin selvitin olleen. Peltoa ja pellon ojaa ilmasta siivin partioi. Teki aina hauskan kiepsahduksen kun laskeutui hetkeksi peltoon. Lopuksi hävisi näkyvistä metsään.

     Rölli*. Rölliä arvostan. Vaikka en ole tavannut muuten kuin morjestanut tiellä vastaan tullessa. Kerrotaan että Rölli oli ennen juoppo. Nyt hän on rakentanut uuden pienen elämän. Metsässä tien varressa tönö, sauna, huussi ja hyvin polttopuuta. Ompa saanut hankituksi avolava-auton ja pikku traktorinkin. Rakennuslupaa taikka sähköliittymää ei Röllillä ole eikä Rölli omista tönönsä alta maata mutta viranomaistahot ja muut perikuntalaiset ovat olleet niin fiksuja että antaneet Röllin olla. Ymmärtäneet olla työntämättä kumoon kaveria joka on ponnistellut pystyyn.

 

Odotettavissa syys-lokakuulle:  Ensin Jäänlantiin tuttuun navettaan sitten kokeilu Alaskaan lypsämään vuohia.