Alaskan ihmiset ystävällisiä, vieraanvaraisia, huolehtivaisia ja HAUSKOJA. Mukaan lukien lentokenttähenkilökunta.

 

Vuohet mainioita. Lypsin vuohia 2 viikkoa. Syntyi toive omistaa vuohia itsekin.

 

Ajatus veli Peevelin oleskeluista mökissäni vaivasi. Jostain syystä siellä 6 tuhannen kilometrin päästä mökistä se vaivasi. Soitin taatolle ja kerroin harkitsevani mökin myyntiä ostaakseni toisen muualta. Taatto sanoi että se on minun mökki ja minä voin sen myydä. Yön harkittuaan laittoi viestin että jospa hän lunastaisi mökin. Minä siihen että joutuisi silloin ottamaan lainan ja taatto siihen että niin joutuisi. Minä puolestani yön harkitsin.

Peeveli mökissäni, ei hyvä. Ei vaikka harvoin kävisikin. En halua että Peevelillä on mökkiini pääsy. Pääsyä ei voi kieltää kun ei tiedä mitä siitä seuraisi mutta sen tietää että seuraamuksia Peeveli siitä järjestäisi mutta uuden paikan ja sen sijainnin voisi jättää Peevelille tiedottamatta. 

Minulla ja taatolla olisi molemmilla laina, ei hyvä.

Mökin myynnissä taatto menettäisi paikan josta tykkää ja jota on vuosikaudet työllään kunnostanut ja rakentanut ja johon on omaakin rahaansa panostanut, ei hyvä.

Sain idean. Minä ostaisin uuden paikan ja ottaisin lainan. Taatto vuokraisi minulta nykyisen mökkini. Taatto maksaisi minulle vuokraa ja taaton maksama vuokra helpottaisi minua uuden paikkani lainaerien maksamisessa ja nykyinen paikka myös toimisi lainan takuuna. Taatto saisi pitää nykyisen paikan niin kauan kuin jaksaa ja haluaa. Sitten sen voisi myydä ja maksaa sillä hinnalla lainaa pois. Veli Peevelin mökillä käynnit eivät minua enää haittaisi koska minulla olisi koti ja paikka muualla. Eiks tää ois hyvä!?!

Voisiko tämä mennä oikeasti noin ja mitä sanoo tähän taatto? Soitan taatolle. Taaton kysymys kuuluu paljonko vuokraa maksaisi. Minä en tiedä, sanon että sovittaisiin jotain tilanteen mukaan. Taatto tykkää siitä että ei joutuisi ottamaan velkaa. Taas yön harkittuaan laittaa taatto viestiä että vuokraidea on erinomainen idea! 

Olen erinomaisen iloinen suunnitelmasta. Mainittakoon että mökin myyntiin ja toisen ostoon muualta on ollut mielessä muitakin syitä kuin veli Peeveli.

 

Laitin merkille että Alaskassa käytettiin paljon pulloissa ostettavaa vettä. Outoa mielestäni kun laaja maa solkenaan kirkkaita vesivirtoja. Eikä pulloille ollut kierrätystä, eikä kierrätystä ollut olemassa muutenkaan, samaan roskikseen vaan kaikki niin ruuan tähteet kuin ne vesipullotkin. 

 

Alaskan luonto on hurjan kaunis ja hurja. En pelännytkään hirvien ja karhujen kohtaamista ollenkaan niin paljon kuin etukäteen kuvittelin. Halusinkin syvemmälle metsiin ja ylemmä vuorille.

 

Nuotiolla pohdittiin kysymyksiä:

      Jos tietäisit että kuolet huomenna, mitä tekemättä jäänyttä katuisit?

      Mihin ryhtyisit jos tietäisit varmasti että et epäonnistu?

      Mitä hammaskeiju tekee kaikilla niillä hampailla?

 

Tälläista seuraa ja ystävää haluasin toivelista:

- on hauska - on helppo - on hyvällä tavalla hullu - on rohkea - on seikkailun haluinen - ei kuitenkaan uhmaa vaaraa järjettömästi  - ei hermostu eikä panikoi pienistä eikä suuristakaan- saa olla riehakas - ei käytä päihteitä - osaa olla ok muiden käyttäessä - ei tarvitse kahvia - ei tupakoi -välittää terveydestä ja ympäristöstä olematta fanaattinen - ei puhu rumasti eikä rumia - ei ole aina oikeassa - ei puhu päälle eikä puolesta pyytämättä - osaa olla hiljaakin - ei pidä päällä musiikkia olettaen myös toisen/toisten haluavan sitä kuulla - kestää epämukavuutta - kuuntelee - on rehellinen, suora ja selkeä - pitää yhteyttä - vastaa viesteihin viivyttelemättä - näkee vaivaa tapaamisten mahdollistamiseksi - erähenkinen ja taitoinen -

Onko tuollaisia tyyppejä olemassa? Samalla tuo lista on itselle tavoite olla.

 

Eilen palasin Alaskasta. Kamerassa kuvia, mielessä muistoja, korvissa vuohenkellojen kilinä.

Nyt jälleen Jäänlannissa Sonttalassa lehmiä lypsämässä. Ikää 40v3kk. Sataa ja tuulee, Alaska muuten olikin yllättävän lämmin. Talossa lisäkseni kolme miestä, Farmeri ja suomalaispoika työntekijänä ja saksalaispoika apurina. Paitsi Farmeri lähti jo jonneen ja tulee joskus. Saksan poika on kokannut, pitää mennä syömään ja meitin pitäis ottaa sitten viimeiset 14 pikkuhiehoa ulkoa navettaan kun tulee talvi.  Talvi numero 8 minulle Jäänlannissa ja Sonttalassa. Ei edelleenkään tietoa miten Sonttalan käy joten toistaiseksi jatketaan niin kuin ei oltaisi lopettamassa.

 

Yöllä herätessä lisätyt jatko osat:

Pikku hiehot saimme somasti sisälle Suomi-Pojan kanssa kahdestaan. Sakemanniakin kysyttiin mukaan mutta hän ilmoitti juuri aloittavansa kolmen tunnin päikkärit. Mielessäni ja vähän ääneenkin hermoilin että elukat saattaa lähteä meiltä livohkaan ja laukkomaan pitkin laaksoa heikossa kohdassa eli navetan takana ovelta kun siitä pitäisi mennä sisään. Mutta ajoimme rauhallisesti ja odottelimme, emmekä sortuneet juoksemaan eläinten perässä askeltakaan, kylläkin juoksin nappula ämpärin kanssa lauman edellä.

Iltalypsyllä oli epätoivottua jännäriä kun hieholehmä yritti tippua lypsykarsinasta montuun kun ei tykännyt köydestä kintussaan joka oli siinä kun me emme tykänneet kintun heilumisesta. Näytelmä toistettiin kahdesti ja sitten sidoimme koiven toisin. Vielä lypsyn päätteeksi yritti kolmannen kerran astua kyseisen takajalan tyhjän päälle. Selkkauksessa särkyi muovikoteloa jonka sisällä kulkee ilmaletkuja ja kai sähköjohtoja, mitään oleellista ei ilmeisesti särkynyt kun kaikki toimi. Sanoin Suomi-Pojalle että onneksi en ollut yksin, ois voinut paniikkia pukata. Suomi-Poika sanoi että oli jo paniikkia vaikka oltiin kolmin. En tiedä tosin mitä kooltaan iso mies Sakemanni teki vai tekikö mitään ne pitkät sekunnit kun me ruipelot pungersimme lypsykarsinasta alas valuvaa nautaa takaisin lypsykarsinaan. Kun tilanne ohi teippasin muovikoteloa kasaan ilmastointiteipillä. Aseman suunnittelussa ei ole otettu huomioon mahdollisuutta eläinten tippua karsinoista, muuten olisi kotelo sijoitettu toisin tai suojattu.

Farmerin kanssa totesimme että maitosuodattimesta näkee että pojat ei ihan huolella vetimiä ja uteretta putsaa. Farmeri sanoi että kamalan huonosti mutta ei välitetä, hän on kiitollinen kun jotenkin lypsävät. Itse ajattelen että en ala urputtaa nyt kun ovat vaan pari päivää täällä enää. 

Tili miinuksella. Farmeri sanoo että ei laita mulle rahaa ennen kuin hoitelen Vuononrannan pomon maksamaan mitä hänen maksaa kuuluu. En tiedä miten hoitelisin. Soitin hälle ja ihmettelin puhelimitse tätä kun verottaja nyt imee minulta rahat tililtä ja tiedustelin mitä verojen suhteen vuononrannassa tapahtui. Hää siihen että hälle sanottiin ettei hänen tarvitse maksaa palkasta veroa. Ilmeisen väärää tietoa saanut kun verottaja kyllä näkyy veron haluavan. Suomi-Poika kertoi itse myös olevansa verojen kanssa ongelmissa kun oli männä vuonna ahkeroinut liian pienellä veroprosentilla eikä saanutkaan majoituskuluja vähennyksiin. Todettiin että kalliiksi voi käydä työnteko. Suomi-Poika taisi laskea että saa tehdä 17 työviikkoa maksaakseen vanhat verot. Välillä käy kuulema mielessä heittäytyä työttömäksi.