Hauskaa ollut nämä päivät poikien kanssa. Suomi-Poika Atte* on kova poika tekemään ja Sakemanni on hoidellut päikkäreidensä lomassa kokkaamiset. 

Tankkimaidon tuloksissa bakteerit edelleen korkealla. Maitoauton käytyä kurkattiin tankkiin ja siellä oli pohjalla SONTAA. Sanoin pojille että nyt lypsetään puhtaammin, KATSOTAAN että vetimet on puhtaat eikä kakkavettä valu utareesta kun laitetaan lypsimiä kiinni. Viesti meni perille, suodatin sen jälkeen näyttänyt paremmalta. Seuraava tulos lienee vielä huono mutta jospa sitten. 

Farmeri saapui iltamyöhällä ja ilmoitti Exmissiksen tulevan huomenna. Eli eilen. Kävimpä siis aamulypsyn jälkeen aseman pesuun. En pelkästään Exmissiksen takia vaan kun kivempi lypsää kun ei ole asema liman peitossa. Hauskuuteen osallistuivat hetkittäin myös Farmeri ja Atte. Sakemanni oli jo ennemmin puhdistanut ohjaintaulut. Painepesuri ei toiminut kunnolla ja esitin Farmerille anomuksen uudesta pesurista. Keväällä jo saman manomuksen esitimme Kindyn kanssa mutta anomuksemme ilmeisesti tuli hylätyksi sillä pesuria emme saaneet.

Aseman pesu jäi kun Farmeri keksi haluta että ottaisimme lampaan kiinni, sen ainoan lampaamme. Kaikki nämä vuodet olen sitä hämmästellyt miten Farmeri kykenee tunnistamaan lampaansa muiden lampaista. Omaan silmääni kun kaikki lampaat näyttää niin lampailta. Nyt Farmeri näki ikkunasta kiikareilla SEN meidän lampaan kolmen muun seurassa jonkin matkan päässä. Poikia Farmeri oli juoksuttanut jo pari kertaa ennemmin lampaan perässä mutta ne ei saaneet sitä kiinni tai ottivat kiinni väärän lampaan. Nyt Farmeri ajoi meidät autolla lampaiden taakse ja sanoi pojille että tekevät mitä Saapaska sanoo. Pojat tekivätkin ja saatiinkin kyseiset lampaat ajettua lammasvajan läheisyyteen. Ehkäpä ahdistimme liian kiirellä kun karkasivat välistämme rinteeseen ja ärsyttävän helposti. Soitin Farmerille että karkasivat ja että jos päästäisi Riepun irti. Oltiin jätetty Riepu ja Nalle sisälle naruihin kiinni kun eivät ole oikeen hallinnassa. Nalle on kyllä ollut oiva apu menneinä vuosina mutta se ei enää kuule komentoja. Riepu ampaisi luokseni rinteeseen ja käskin sen seuraamaan. Se yritti koko ajan joko jättäytyä tai singota eteen ja hermo meni multa. Kun saatiin taas näköyhteys lampaisiin ja yritin lähettää Riepua se ei lähtenyt vaan katsoi vaan ihmeissään takaisin. Lähdin itse lampaiden perään ja Riepu jäi Atten luo. Kohta kun olin taas menettämässä lampaat ohi huusin Riepua ja se tuli ja lampaat kääntyivät alas, JES! Kannustin Riepua jatkamaan lampaiden perässä ja se ajoi innoissaan haukkuen. Kävi pari kertaa luonani ja palasi taas alas lampaiden perään. Uskomatonta miten nopeasti ja helposti se liikkuu jyrkkää rinnettä ja hankalaa maastoa. Ilo katsoa sen menoa. Se ajoi lampaat aidan nurkkaukseen ja lampaat pysähtyivät siihen. Riepuhan ei pure paimennettaviaan, jos ne kääntyvät uhmaamaan niin Riepu vain melskaa hetken ympärillä ja jättää sitten sikseen. Minäkin lopulta pääsin paikalle ja Riepun kanssa aloitettiin ajo aidan viertä kotiin päin. Pidin lampaat liikkeessä etteivät pääse lepäämään ja väsyisivät joskus. Siinä mennessä katselin rinteeseen että että ei näy poikia, lienevät jo luopuneet leikistä ja menneet kotiin. Ensimmäinen eläin väsyi, se oli keväällä syntynyt karitsa joten juoksin vain ohi muiden perään kun meidän eläin on puolitoistavuotias lammas. Asiaa tuntemattoman silmään voivat aikuiset lampaat ja keväällä syntyneet karitsat olla vaikeita erottaa kun karitsat eivät ole tässä vaiheessa syksyä juurikaan emäänsä pienempiä, mutta naamassa on ero jonka minäkin olen näinä Jäänlannin vuosina oppinut. Sitä eroa en osaa selittää, lampaalla vaan on lampaan naama ja karitsalla karitsan naama ja emän kroppa usein pidemmän näköinen. Sitten väsyivät emä ja toinen karitsa, näin emän korvan lovesta että ei ole meidän ja jatkoin ohi. Riepu meni edellä sen oletetun meidän lampaan kanssa. Sivusta ilmaantui näkökenttään juokseva Atte. Se masensi lammasta ja innosti minua. Vielä hyvän tovin jaksoi silti juoksuttaa meitä. Lammas kääntyi päästäkseen takaisin jälkeen jääneiden tovereidensa luo. Eivät tykkää yhtään olla ilman toisia lampaita. Toiset seisoivat puuskuttamassa siellä missä olin niistä ohi juossut. Lampaamme suuntasi pellon poikki sinne. Onneksemme välissä oli nyt oja ja siihen ojaan lampaamme upposi. Yllytin Aten perään ja tarkistimme korvanumeron. JES!!! Se oli SE lammas! Atte ja lammas ojassa, Atella saappaat täynnä vettä, lampaalla turpa juur juur pinnan yläpuolella. Kastuneet villat lisäsi painoa. Menin yli kohdasta mistä pääsin kuivin saappain ja kiskoimme lampaan kuiville. Huomasimme pellon toisella puolella hissukseen lähestyvän Sakemannin. Sekin siis vielä pelissä mukana. Kysyin Attelta osaako Sakemanni ajaa Avanttia ja koska sanoi että osaa huusin Sakemannille että menisi kotiin ja tulisi Avantilla hakemaan. Sakemanni ei ilmeisesti harrasta juoksuaskelia. Sillä aikaa me hilasimme lampaan portille. Riepu piti harmillista mekkalaa mutta en raaskinut kovasti komentaa kun ei ilman Riepua olisi lammasta saatu. Sakemanni saapui ja lammas kuormaajaan kyytiin. Työvoitto. Perillä Farmeri viittoili laittamaan lampaan pässien kanssa samaan aitaan. Odotin että pääsin puhe-etäisyydelle ja sanoin etten haluaisi laittaa sinne kun mahdollisesti karkaa sieltä ja pässit pistää tappeluksi. Suostui että keritsen villat siltä ja laitan vasikkakarsinaan. Siellä se nyt on ja mutustaa heinää ja ihmettelee tilannetta. Tämä on laittomuus kon ei saisi lammasta laittaa samaan tilaan nautojen kanssa mutta kon ei tullut mieleen laillista vaihtoehtoa yhtä hyvää. Tovi on toivuttava ja palauduttavaa tyytyväisenä ja väsyneenä nojatuolissa ennen iltalypsyä. Lampaanpito Jäänlannissa kysyy kuntoa.

Tänään tein Farmerin vinkistä toisenkin laittomuuden ja ajoin paalimuovit ynnä muut roskat monttuun lehmän raadon päälle ja laitin tuleen. 

Farmeri sittenkin urputti Attelle tankkimaidon likapitoisuuksista. Ehkäpämkehityskesustelu on paikallaan Attelle kun vaikka ei olisikaan Atte itse niin likaisesti lypsänyt niin on hän Sakemannin työhön opastajana vastuussa varmistaa että Sakemanni pesee.

Farmeri ja Atte ajaneet sontaa ahkerasti. Sakemanni putsannut taloa ja minulta kesken jäänyttä asemaa. Ne lähtevät tänä yönä kaikki kolme ja minä Saapaska jään yksin kai viikoksi tilaa pitämään.

Farmeri puhunut nyt että tila menee myyntiin ja heitti samalla että myisi minut tilan mukana. En välttämättä vastustaisi. Jos uusi omistaja jatkaisi karjanpitoa.