Näistäkin viikoista selvitty. En ihan tiedä että miten. Joinakin päivinä paremmin joinakin hyvin huonosti. Riippuen eniten tuosta omasta mahasta. Jos on kuralla, on olo heikko, jos ei niin kuralla, löytyy innostusta tarttua toimiin. Painon putoaminen huolestuttaa. Sanoin Farmerille että pelkään että voi tulla piste etten enää oikeasti pysty vaikka kuinka haluan. Farmeri sanoi että ei halua luopua työstään kaupungissa mutta on yrittänyt ja yrittää saada mulle apua. Ei helppo tehtävä tässä epämääräisessä tilanteessa kun ei tiedetä mistään mitään. Tulijoille kun olisi pystyttävä sanomaan jotain kestosta ja korvauksesta.

Merkittävimmät tapahtumat viikolla 5 oli Ex Missiksen pölähtäminen käymässä ja viikolla 6 viimeiset rapsutukset vanhalle Nallelle. Koirakaveri siirtyi muistoihin. Jotain 15v se taisi tuossa pihamaalla päivystää.

 

Sekalaisia pikkujuttuja: 

Piti juosta lehmää 797 karkuun kun se hyökkäsi vastasyntynyttä vasikkaansa puolustaakseen. Raivon kohteena sillä taisi olla Riepu mutta en tohtinut jäädä varmistamaan oliko näin. Juoksin vain muutaman askeleen ennen kuin kompastuin heiniin. Nauratti. Lehmä oli kääntynyt takaisin vasikkaansa nuolemaan.

Joinakin hetkinä väsytti niin että itketti.

Hermo on pinnassa. Ei kestä yhtään mitään vastusta. Sekoan lehmille jos potkivat. Mutta se mitään auta. Mikä auttaa on että lehmältä jalka ylös ja niin lakkaa sorkka pyyhkimästä nenää ja rystysiä.

Olen luovuttanut parissa asiassa. Lakkasin hakkaamasta lehmiä kun hakkaavat kioskia. Ei se hyödyttänytkään, hakkaavat kuitenkin, kun hakkaamalla saavat nappulaa. Hakatkoot. Laitteet pitäisi rakentaa niin ettei hakkaamalla varise mitään. Ja lakkasin pesemästä Riepua, ois se kiva huoneessa nukkumassa, mutta en jaksa kun on aina likainen eikä mitenkään vapaaehtoisesti antaudu pestäväksi.  Nukkukoot eteisessä. Jos ja kun tästä taas palaudun normiin saatan taas alkaa koiraa pestä mutta en hakata lehmiä kioskin hakkaamisesta koska tuli todettua ettei auta asiaa. Pauke ottaa päähän mutta se on semmosta.

Yhtenä iltana Farmeri oli pyytänyt naapurin Rainerin auttamaan. Rainer se sitten hoiteli Nallen pois päiviltä, oli siihen tehtävään tarppeksi kylmä pää, työnteli parsimatot paikalleen kun ne on niin painavia etten niille ainakaan tässä tilassa mahda mitään ja laittoi lehmille paalia eteen.

Nyt tässä eletään sunnuntai iltaa. Farmeri tekee lähtöä kaupunkiin ja Saapaska lypsylle. Tuleva viikko tod. näk. edelleen yksikseen sitten olisi helpperi luvassa peräti kuukaudeksi. Kovasti on Farmeri puhelinta räpeltänyt ja koittanut löytää sopivia, halukkaita eikä liian kalliita ihmisiä. Saapaska poltti roskat ja paalimuovit, se oli samalla polttohautaus Nallelle. Riepu luimuili eikä tullut lähelle. Tiesi.